Huussin nikkarointia

Huussin nikkarointi jatkui paarmoja ja hyttysiä hätistellen. Kehikko oli jo valmis, joten loppuhomma olikin mittaamista ja reikien tekoa.

Takaosan "sontaluukku" antoi haastetta joka lähtöön. Tukilautojen asentamisen jälkeen tupaantuliaislahjaksi saatu Paavo-kuviosaha joutui tosi testiin. Paavo kyllä jaksoi sahata, mutta alkuperäinen terä oli kiinalaista laatua ja taipui sinne sun tänne. Sillä terällä ei luukkua saatu tehtyä. Rautakaupasta hankitulla uudella terällä homma saatiin kuitenkin hoidettua loppuun asti. Paarmojen kiusaamina päätimme kuitenkin jättää alareunan sahaamatta ja aikomuksena oli vain rikkoa alin pontti. Muuten huterassa pihamajassa olikin yllättävän kestävät pontit. Ponttia yritettiin saada rikki hakkaamalla alalautaa vasaralla ja lopulta kirveen kamaralla. Antoihan se sitten lopulta myöten ja luukku  irtosi seinästä. Siihen vain saranat ja takaisin paikoilleen.

Myös huussireiät sahattiin kuviosahalla. Biolanin Pehvakassa ei ollut sapluunaa reiälle ja kiinnitystapeille, joten piirsimme reiän käyttäen istuinrengasta mallina. Sen jälkeen piti porata reiät kiinnitystapeille ja niiden kohdistaminen oli hankalaa. Mielestämme saimme reiät oikeaan kohtaan, mutta kun istuin asennettiin, jouduimme hieman muotoilemaan reikää uudestaan. Nyt sitten jälkiviisaana älysin, että tapinreiät olisi pitänyt tehdä ensin. sen jälkeen kiinnittää istuin ja piirtää kuvio huussinreiälle. Olisikohan paketissa ollut ohjetta? No, ei ainakaan luettu sitä.

Huussin ovi oli helppo tehdä ja se toimii kevyesti. Ostamamme salpalukon asennus olikin sitten toinen juttu. Joku suunnitteluvirhe ovessa tai vääränmallinen lukko. Mutta periksi ei anneta, salpa asennetaan siihen, koska se on ostettu. Pieni korokepala salvan alle ja poralla reikä ovenkarmiin, jotta salvan saa kiinni. Hyvin toimii. Ei se mikään kaunis ratkaisu ole, mutta kyseessähän on vain huussi.  :D

Oikein tyytyväisiä olemme huussin alla oleviin saaveihin ja niistä kehitettyyn ratkaisuun. Kaksi rakennuspaljua hoitaa jätteenkeräyksen. Ylempään jää suunnetelman mukaan sakeampi aines ja alempaan valuu nestemäisempi tuotos. Isoon saaviin tehtiin reiät pohjaan, ja se asennetaan pienemmän saavin päälle. Pienempään saaviin tehtiin ilmastointireikiä haihdutusta varten, sekä letkun mentävä reikä pohjaan, jotta viimeiset nesteet voidaan ohjata letkulla maastoon. Molempiin saaveihin vielä Biolanin perusturvetta imeytystä hoitamaan.

Ilmastointiputken asennusta varten jouduimme hieman purkamaan istuinlaverin alapuolista tukirakennetta. Onneksi homma ei ollut suuri, mutta tokihan se harmitti, kun ei oltu otettu asiaa huomioon suunnitelmissamme. Suunnitelmahan muotoutui sitä mukaa, kun huussi rakentui. Hyvä siitä tuli. Pientä sisustamista vielä ja huussi on valmis neitsytmatkalle.

Juhannus on työtä varten

Mitä tekevät suomalaiset juhannuksena. No, mökkiremppaa tietenkin. Saunamökin anturalaattaa varten piti saada muotti valmiiksi. Sorapatja oli kaivinkoneen jäljiltä mittatarkasti vaakatasossa, joten siihen vain  muotti päälle ja hiekkaa reunoille lisätukea antamaan. Valutalkoot siirtyvät viikon päähän.

Juhannushuumassa innostuimme rakentamaan huussia kevytrakenteisen ulkovajan sisäpuolelle. Neljännes vajasta lohkaistiin huussin käyttöön. Mukavuuslaitoksesta tulee kahden reiän malli, joten pienet ihmisen alut voivat käydä asioinnilla kaksistaan. Huussin kehikko ja "lauteet" saatiin lähes kasaan. Pöytäsirkkelin puutteessa viimeiset paneelit jäivät asentamatta. Ovi ja takaseinän luukku jäivät myös juhannuksen jälkeiselle työlistalle.

 

Tyhjä tynnyri kolisee - kylpytynnyrin siirtoa

Viime kesänä mökkitontille tuotiin puinen kylpytynnyri. Tiedettiin, että palju tarvitsee kunnon alustan, mutta väliaikaisesti se sai toimittaa virkaansa eurolavojen päälle asetettuna. Eurolavat sijoitettiin rantahiekan päälle tukevasti ja tynnyri niiden päälle. Siinä ennätettiin pulikoida useammankin kerran. Nyt, juhannuksen kunniaksi kylpypalju sai kuitenkin kunnollisen alustan. Vesivanerista ja kestopuusta tehty alusta sijoitettiin rantapolun toiselle puolelle, joten tynnyrin pyörittämistähän se vaati. Savupiippu vain irti ja tynnyri kyljelleen. Tulipesään oli talven aikana satanut vettä ja vesi holahti rantahiekalle huuhdellen hiilet pesästä. Osa hiilistä taisi päätyä tynnyrin sisälle.  Vanhasta laiturinpätkästä ja eurolavoista rakennettu silta toimi pyöritysalustana. Ja yllättävän helposti kylpypalju siirtyi paikasta A paikkaan B, vain tulipesä kolisi ja purskutti vettä sisustastaan, kun tynnyriä pyöritettiin varovasti. Nyt tynnyri komeilee uudella alustallaan. Vanhasta laiturinpalasta tehtiin sen eteen pieni väliaikainen terassi. Tynnyri pestiin ja nyt se joutuu odottamaan vielä viikon, ennenkuin vesi lasketaan sen sisään ja se saa turvota vesitiiviiksi.

Alkuasetelma.

Vain piippu puuttuu....

Vanha, laho laituri

Mökkijärven laituri on tullut ehdottomasti tiensä päähän. Se on hapertunut auringon poltteesa, päällyslaudat ovat osittain irronneet, runko on paikoin lahonnut. Aiemmin olimme jo huomanneet, että laituri oli rakennettu niistä värkeistä, mitä on ollut saatavilla, eli vähän siitä sun tästä. Viime talvi teki laiturille lopullisen palveluksen, irroitti sen tukipylväistään ja heitti poikittain mökkirantaan. Ihmisvoimin vettynyttä laituria ei rantaan jaksettu vetää, mutta konemies hoiti homman näppärästi. Laiturin ponttoonit saavat jatkoelämän myöhemmin rakennettavassa uudessa laiturissa.

Suo, kuoppa ja jussit

Aloitetaan tämä blogi viime talven kuvalla. Ajatuksena on rakentaa mökin pihamaalle sauna. Piha on hyvin pehmeää turvemaata, joten saunaa varten pitää tehdä kunnon pohja. Viime kesän sateiden jälkeen piha oli jopa niin pehmeä, että päätimme pyytää kaivinkoneen paikalle vasta talvella, kun routa oli kovettanut maan.  Kuopan teko routaiseen maahan onnistui yllättävän helposti ja lähes metrin syvyinen kuoppa täytettiin karkealla murskeella. Hommaan meni aikaa kaikkinensa 4-5 tuntia. Paikalla oli kaivinkonekuskin lisäksi neljä raavasta miestä.